Pola Rantala nousi julkisuuteen keväällä 2018 Lappeenrannassa tapahtuneen henkirikoksen vuoksi. Tapausta kutsuttiin mediassa takakonttisurmaksi ja autopolttomurhaksi. Se järkytti suomalaisia poikkeuksellisen raa’alla kulullaan ja pitkällä oikeusprosessilla, joka päättyi korkeimman oikeuden ratkaisuun vuonna 2022.
Tässä artikkelissa käymme läpi tapahtumien kulun, oikeudenkäyntien vaiheet, lopulliset tuomiot ja sen, miksi Pola Rantalan rangaistusta lievennettiin.
Tapahtumat keväällä 2018
Toukokuisena päivänä vuonna 2018 Lappeenrannassa tapahtui rikos, joka nousi valtakunnallisiin otsikoihin. Uhria pahoinpideltiin ja häntä kuljetettiin sidottuna auton takakontissa. Tekijät liikkuivat useita kilometrejä, kävivät nostamassa rahaa Imatralla ja lopulta sytyttivät auton palamaan. Takakontista löytyi uhrin ruumis.
Poliisi tavoitti epäillyt pian ja esitutkinnassa selvisi, että teko ei ollut sattumanvarainen. Tekijät olivat suunnitelleet rikosta etukäteen ja viestit paljastivat harkittuja toimia.
Käräjäoikeuden tuomio 2019
Elokuussa 2019 Etelä-Karjalan käräjäoikeus katsoi Rantalan ja hänen rikoskumppaninsa syyllistyneen murhaan. Heidät tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Lisäksi oikeus katsoi, että tekoon liittyi useita muita rikoksia, kuten törkeä ryöstö, törkeä vapaudenriisto ja hautarauhan rikkominen.
Käräjäoikeuden ratkaisu oli ankara mutta perusteltu, sillä teko täytti suunnitelmallisen ja poikkeuksellisen raakalaismaisen murhan tunnusmerkistön.
Hovioikeuden ratkaisu 2020
Itä-Suomen hovioikeus käsitteli asian lokakuussa 2020. Hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen ja piti elinkautiset tuomiot voimassa. Näin ollen Rantala jatkoi valitusprosessia korkeimpaan oikeuteen.
Korkeimman oikeuden ratkaisu 2022
Korkein oikeus otti tapauksen käsittelyyn ja antoi ratkaisunsa maaliskuussa 2022. Päätös muutti merkittävästi Rantalan kohtaloa. KKO katsoi, että hän oli tekoaikaan alentuneesti syyntakeinen. Tämä tarkoitti, että hän ei ollut täysin kykenevä ymmärtämään tekonsa seurauksia ja hänen vastuullisuutensa oli lievempi.
Tämän vuoksi Rantalan elinkautinen tuomio muutettiin 13 vuoden määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi. Sen sijaan miespuolisen rikoskumppanin elinkautinen jäi voimaan, sillä hänet katsottiin täysin syyntakeiseksi.
Tapaus mediassa ja keskusteluissa
Lappeenrannan takakonttisurma sai paljon huomiota suomalaisessa mediassa. Uutisoinnissa korostuivat teon suunnitelmallisuus ja erityisen raa’at piirteet. Myös oikeusprosessin pitkittyminen piti tapauksen jatkuvasti otsikoissa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu herätti laajaa keskustelua siitä, miten alentunut syyntakeisuus vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen. Jotkut pitivät tuomion lieventämistä oikeutettuna, kun taas toiset näkivät sen kohtuuttoman lievänä suhteessa teon vakavuuteen.
Kronologinen aikajana
- Toukokuu 2018: Rikos tapahtui Lappeenrannassa.
- 23.8.2019: Käräjäoikeus tuomitsi Rantalan ja miehen elinkautiseen.
- 8.10.2020: Hovioikeus piti elinkautiset voimassa.
- 11.3.2022: Korkein oikeus muutti Rantalan tuomion 13 vuodeksi.
Usein kysyttyä Pola Rantalasta
Kuka on Pola Rantala?
Rantala on suomalainen nainen, joka tuomittiin Lappeenrannan takakonttisurmasta vuonna 2019.
Miksi tuomio lieveni?
Koska KKO katsoi hänen olleen tekoaikaan alentuneesti syyntakeinen, elinkautisen sijaan määrättiin 13 vuoden tuomio.
Mitä rikoskumppani sai?
Mies tuomittiin elinkautiseen, ja hänen valituksensa hylättiin.
Yhteenveto
Pola Rantalan tapaus on yksi 2010-luvun puhutuimmista henkirikoksista Suomessa. Se osoittaa, miten rikoksen suunnitelmallisuus, tekotapa ja tekijöiden mielentila vaikuttavat tuomioihin eri oikeusasteissa. Tapaus herättää edelleen keskustelua siitä, mikä on oikeudenmukainen rangaistus vakavasta rikoksesta ja miten oikeusjärjestelmä ottaa huomioon syyntakeisuuden eri asteet.
