Paula Kylä-Harakka nousi 2010-luvulla nopeasti Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirin näkyväksi hahmoksi. Hän oli aktiivinen organisaattori, joka johti piiritoimintaa, suunnitteli kampanjoita ja osallistui puolueen kehittämiseen. Häntä pidettiin vastuullisena ja sitoutuneena työntekijänä – kunnes vuosina 2017–2018 julkisuuteen noussut kavallusepäily muutti kaiken. Hänen uransa poliittisen järjestökentän luotettuna toimijana romahti yhdessä hetkessä, ja tapaus herätti laajaa keskustelua puolueiden sisäisestä valvonnasta sekä julkisen luottamuksen merkityksestä.
Ura Kokoomuksessa ja hallinnollinen tausta
Paula Kylä-Harakka toimi useita vuosia Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piiritoiminnan johtajana. Hänen vastuullaan oli piirijärjestön talouden ja tapahtumien organisointi, viestintä sekä yhteydenpito puolueen jäsenkenttään. Piirijärjestön johtotehtävät vaativat tarkkaa taloudenhallintaa, sillä toiminta perustui jäsenmaksuihin, tapahtumatuottoihin ja puolueen keskushallinnolta saataviin avustuksiin.
Vuonna 2017 Kylä-Harakka siirtyi kunnallishallinnon puolelle ja aloitti Tuusulan kunnan viestintäpäällikkönä. Tämä siirtymä nähtiin luonnollisena jatkona hänen uralleen – politiikasta hallinnolliseen viestintään – mutta pian sen jälkeen uutiset hänen aiemmasta toiminnastaan alkoivat varjostaa hänen asemaansa.
Kavallusepäilyt ja rikostutkinta
Vuonna 2017 Kokoomuksen Kaakkois-Suomen piirissä alettiin epäillä taloudellisia väärinkäytöksiä. Tilintarkastuksessa huomattiin puutteita kirjanpidossa, erityisesti käteiskassojen käsittelyssä puoluekokousten yhteydessä. Myöhemmässä tutkinnassa kävi ilmi, että Paula Kylä-Harakka oli käyttänyt piirijärjestön varoja henkilökohtaisiin menoihin ja jättänyt tilityksiä tekemättä useiden vuosien ajan.
Tutkinnan perusteella syyttäjä nosti syytteen törkeästä kavalluksesta. Rikokset tapahtuivat vuosien 2013 ja 2016 välillä, ja kokonaisuudessaan varoja oli käytetty väärin yli 14 000 euron edestä. Tapauksessa mainittiin myös Kokoomuksen maksukortin käyttö henkilökohtaisiin ostoihin.
Käräjäoikeuden tuomio ja seuraamukset
Lokakuussa 2018 Kymenlaakson käräjäoikeus totesi Paula Kylä-Harakan syylliseksi törkeään kavallukseen. Hän sai seitsemän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä velvoitteen korvata yli 14 000 euron vahingot Kaakkois-Suomen Kokoomukselle. Lisäksi hän joutui maksamaan huomattavat oikeudenkäyntikulut, jotka nousivat yli 28 000 euroon.
Oikeuden mukaan teko oli kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska se oli jatkunut useiden vuosien ajan ja tekijä toimi luottamustehtävässä. Tämä painoi erityisesti arvioinnissa, sillä poliittisen järjestön varojen väärinkäyttö heikentää yleistä luottamusta poliittiseen toimintaan.
Julkinen reaktio ja virkatehtävä Tuusulassa
Tuomion jälkeen Kylä-Harakan asema Tuusulan kunnassa herätti vilkasta keskustelua. Vaikka hän sai rikostuomion, kunnanjohto totesi tuolloin, ettei tuomio vaikuttanut välittömästi hänen virkasuhteeseensa. Tämä herätti moraalista ja hallinnollista pohdintaa siitä, missä määrin rikostuomiot tulisi huomioida julkisissa tehtävissä, erityisesti viestinnällisissä ja hallinnollisissa rooleissa, joissa luottamus on keskeistä.
Tapaus ja sen merkitys suomalaiselle politiikalle
Paula Kylä-Harakan tapaus muistuttaa, kuinka tärkeää on ylläpitää tarkkaa valvontaa puolueiden ja järjestöjen taloudessa. Tapauksen myötä Kokoomus tiukensi omia sisäisiä käytäntöjään ja korosti avoimuuden sekä raportoinnin merkitystä kaikissa piiritasoisissa toiminnoissa.
Tapaus nosti esille myös laajemman teeman – poliittisen luottamuksen haurauden. Kun vastuullisessa asemassa oleva henkilö käyttää väärin varoja, vahinko ulottuu yksilön lisäksi koko organisaation maineeseen. Julkinen keskustelu kääntyi nopeasti siihen, miten puolueet voivat vahvistaa sisäistä valvontaa ja ehkäistä vastaavia tilanteita tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Paula Kylä-Harakan tarina on varoitus siitä, miten luottamus voi murentua nopeasti, jos vastuuta ja avoimuutta ei oteta vakavasti. Hänen tapauksensa vaikutti paitsi Kokoomuksen piiriorganisaatioon myös laajemmin suomalaiseen käsitykseen poliittisesta vastuullisuudesta.
Tapaus korostaa, että johtajuus on aina myös moraalinen tehtävä. Julkisen rahan ja luottamuksen väärinkäyttö jättää jäljen, joka muistuttaa kaikkia poliittisia ja hallinnollisia toimijoita siitä, että avoimuus ja rehellisyys ovat demokratian kivijalkoja.
