Jopa 60 prosenttia suomalaisista on huolissaan kyberhyökkäyksistä ja digihuijauksista, paljastui vuoden 2025 Digiturvabarometrissä. Lisäksi 38 prosenttia ilmoitti, että heidän luottamuksensa digiturvallisuuteen on heikentynyt. Mitä suomalaiset sitten tarkalleen ottaen pelkäävät, ja mitä jokainen voi tehdä oman digiturvallisuutensa parantamiseksi?
Mikä heikentää suomalaisten luottamusta digiturvallisuuteen?
Digiturvallisuus ja erilaiset kyberhyökkäykset ovat esillä mediassa usein. Tiedon jakaminen on erittäin tärkeää, mutta tiedon myötä käy myös ilmi se, että uhkia on monenlaisia – alkaen aina poliittisesti motivoituneesta informaatiovaikuttamisesta pankkihuijauksiin.
Onkin kuvaavaa, että vain 11 prosenttia Digiturvabarometrin vastaajista kertoi, että heidän luottamuksensa digiturvaan on vahvistunut. Pelot taas kohdistuvat erityisesti yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviin mahdollisiin kyberhyökkäyksiin sekä huijauksiin.
Huolet eivät ole tuulesta temmattuja, vaan Suojelupoliisin ja Traficomin mukaan kyberturvallisuuden uhkataso on koholla. Uhkataso nousi vuonna 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, eikä se ole sittemmin laskenut – tänä vuonna vakavia tapauksia on ollut Kyberturvallisuuskeskuksen selvitettäviksi kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Perehdytään seuraavaksi tarkemmin kolmeen huolta herättävään teemaan.
Kyberhyökkäykset
Suomalaisia huolettavat erityisesti suuren mittakaavan kyberhyökkäykset, jotka kohdistuvat yhteiskuntaan. Esimerkkejä tällaisista hyökkäyksistä voivat olla sairaaloihin tai vaikkapa sähkönjakeluun kohdistuvat hyökkäykset, joissa voidaan käyttää esimerkiksi kiristyshaittaohjelmaa. Onnistuneet laajan mittakaavan yhteiskunnan toimintaa vaikeuttavat kyberhyökkäykset ovat kuitenkin harvinaisia, ja niihin varaudutaan jatkuvasti paremmin.
Kyberhuijaukset
Kyberhuijauksista on uutisoitu tänä vuonna runsaasti. Esimerkiksi valeverkkokaupat yrittävät huijata suomalaisia ostamaan olemattomia tai heikkolaatuisia tuotteita tunteisiin vetoavan, suomenkielisen tarinan avulla.
Huijausten uhrit ovat myös menettäneet huimia rahasummia – yhteensä viime vuonna Suomessa huijareiden taskuihin päätyi 2,2 miljoonaa euroa. Yksi huijatuista on tunnettu Salatut elämät -näyttelijä Jarmo Koski, joka menetti rikollisille eläkesäästönsä. Koski päätti kertoa kokemuksestaan varoituksena muille.
Kyberhuijauksiin voidaan lukea myös tietojenkalasteluviestit, joita lähetetään niin sähköpostitse, tekstiviesteillä kuin viestisovelluksissakin. Rikolliset pyrkivät kalastelemaan esimerkiksi pankkitunnuksia ottaakseen haltuunsa uhrin tilin tai tehdäkseen tilisiirtoja. Henkilötietoja hankkimalla voidaan taas suorittaa identiteettivarkauksia, ja rikolliset voivat myös pyrkiä hankkimaan pääsyn käyttäjän sosiaalisen median tileille.
Tekoälyä käytetään paljon, mutta samalla suomalaiset tiedostavat siihen liittyvät riskit: ainoastaan 20 prosenttia Digiturvabarometriin vastanneista luotti siihen, että tekoäly käsittelee henkilötietoja turvallisesti. 39 prosenttia ei käytä tekoälyä lainkaan, ja 10 prosenttia käyttää sitä lähes päivittäin. Käyttäjien määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna.
Tekoäly käyttävät myös verkkorikolliset: juuri sen avulla pystytään luomaan esimerkiksi entistä uskottavampia valeverkkokauppoja ja tietojenkalasteluviestejä.
Luottamus omaan osaamiseen ja viranomaisiin on vahva
Digiturvabarometri paljasti myös positiivisia asioita. 82 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa olonsa ainakin melko turvalliseksi, ja huimat 91 prosenttia vastaajista arveli osaavansa käyttää digilaitteita ja verkkopalveluita turvallisesti. Suomessa digitalisaatio on edistynyt nopeasti, verkkoa käytetään tottuneesti ja se on osa arkea – ja se on parantanut myös digiturvallisuustaitoja.
87 prosenttia vastaajista kertoi luottavansa viranomaisiin, ja finanssialaankin luottaa sama määrä. Lisäksi 51 prosenttia arvioi, että Suomessa on varauduttu hyvin kyberhyökkäyksiin, ja 66 prosenttia kokee, että Suomessa digiturva on paremmalla tolalla kuin muissa EU-maissa.
Vinkkejä digiturvallisuuden parantamiseen
Paluuta entiseen kyberturvallisuuden suhteen ei ole, ja huolille on hyvät perusteet. Yöunia niiden takia ei kannata kuitenkaan menettää. Katso alta vinkit, jotka auttavat käyttämään verkkoa turvallisesti ja pitämään mielen rauhallisena.
Pysy ajan tasalla
Kuten yllä kävi ilmi, kyberturvallisuustilanne muuttuu jatkuvasti, ja valitettavasti kyberrikolliset myös kehittävät jatkuvasti uusia konsteja aiheuttaa harmia ja tuhoa. Tihutöissä hyödynnetään myös tekoälyä. Onkin tärkeää seurata kyberturvallisuuteen liittyviä uutisia: niin tiedät, minkälaisia uusia konsteja verkkorikolliset ja hakkerit ovat kehittäneet ja kuulet myös esimerkiksi ohjelmistojen havaituista haavoittuvuuksista.
Uutiset kannattaa aina lukea luotettavista julkaisuista. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on valtion virallinen kyberturvallisuussivusto, jolla on tietoa uusimmista uhista ja vinkkejä niiltä suojautumiseen. Kyberturvallisuuskeskukseen voi myös olla yhteydessä, jos on itse joutunut tietoturvaloukkauksen uhriksi.
Huolehdi perusasioista
Turvallisuus saattaa pettää siksikin, että arjen perusdigiturvallisuustavat ovat retuperällä. Vahvat salasanat, kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttö ja sovellusten päivittäminen suojaavat kuitenkin monelta vaaralta. Laita siis salasana-asiat kuntoon ja päivitä kaikki sovellukset sekä käyttöjärjestelmä heti, kun päivitys on saatavilla, sillä niissä korjataan mahdolliset haavoittuvuudet.
Hyödynnä digiturvallisuustyökaluja
Digiturvallisuutta ei kannata jättää oman osaamisen varaan, vaan siinäkin voi hyödyntää teknologiaa. Saatavilla on monenlaisia palveluita, jotka parantavat verkkoturvallisuutta: virustorjuntaohjelmat, salasanojen hallintaohjelmat ja VPN-palvelut.
VPN salaa käyttäjän verkkoliikenteen ja suojaa IP-osoitteen, joten se parantaa yksityisyyttä merkittävästi. Moderneja VPN-palveluita on helppo käyttää – VPN-yhteys muodostetaan yhdellä napautuksella, ja kaikki muu hoituu itsestään. Paras VPN on sellainen, joka tarjoaa pelkän VPN-yhteyden lisäksi muita tietoturvaominaisuuksia, kuten vaarallisten tietojen latauksen eston ja huijaussivustoille siirtymisen eston.
Opettele tunnistamaan huijarien konstit
Suomalaiset luottavat siihen, että osaavat välttää kyberhuijarit. Toisaalta on myös hyvä tiedostaa, että kuka tahansa meistä voi heikolla hetkellä tulla huijatuksi. On siis hyvä luottaa omiin kykyihinsä, mutta liian varovainen huijausten suhteen ei voi olla.
Keskeiset huijareiden manipulointikonstit on syytä tuntea: he luovat usein tunteen kiireestä tai ainutlaatuisesta tilaisuudesta, imartelevat potentiaalista uhria tai pyrkivät saamaan hänet huolestumaan. Tarkoituksena on saada uhri toimimaan tunteidensa ohjaamana – silloin suojaus laskee, ja huijarin ansaan astuu helpommin.
Kiinnitä huomiota viesteissä niiden kieleen ja lähettäjään, äläkä koskaan avaa odottamattomien viestien sisältämiä linkkejä. Ole myös varuillasi valesivustojen suhteen: ne voivat näyttää hyvinkin aidoilta, mutta osoite ei ole sama kuin aidon sivuston osoite. Siirry erilaisiin palveluihin kirjoittamalla osoite selaimen osoitepalkkiin, älä siirry sivustoille erilaisten viestien linkkien kautta.
Kun otat kaikki yllä mainitut konstit käyttöön, voit suojata helposti sekä itseäsi ja perhettä monenlaisilta kyberuhilta.
