Julius Aleksanteri Tomminpoika Kivimäki, joka tunnetaan myös nimillä Aleksanteri Kivimäki, zeekill ja Ryan, on suomalainen hakkeri, jonka nimi on noussut esille kansainvälisessä kyberrikollisuudessa jo hänen teinivuosistaan lähtien. Hänen uransa on ollut poikkeuksellinen – se alkoi Lizard Squad -ryhmän näkyvistä hyökkäyksistä ja päätyi Suomen rikoshistorian suurimpaan yksityisyyden loukkaukseen, Vastaamon tietomurtoon. Vuonna 2024 hän sai pitkän vankeustuomion, ja vuonna 2025 hänen tapauksensa on siirtymässä hovioikeuteen.
Varhainen ura ja Lizard Squad
Kivimäki nousi kansainväliseen tietoisuuteen jo teini-ikäisenä osallistuessaan Lizard Squad -hakkeriryhmän toimintaan. Ryhmä tuli tunnetuksi jouluna 2014, kun se teki palvelunestohyökkäyksiä PlayStation Networkia ja Xbox Liveä vastaan. Kivimäki esiintyi mediassa aliaksillaan ja antoi haastatteluja, joissa hän myönsi osallistuneensa hyökkäyksiin.
Vuonna 2015 hän sai Suomessa tuomion yli 50 700 kyberrikoksesta, kuten tietomurroista, maksukorttipetoksista ja botnet-toiminnasta. Nuoren iän vuoksi hän selvisi ehdollisella tuomiolla, mutta tapaus sementoi hänen maineensa Suomen tunnetuimpana hakkerina.
Vastaamo-tietomurto ja kiristys
Murtaminen ja tiedon kopiointi
Vuonna 2018 Kivimäki murtautui psykoterapiakeskus Vastaamon järjestelmiin ja kopioi potilastietokannan. Kyseessä oli arkaluontoisin mahdollinen aineisto: terapianoteerauksia, diagnooseja ja hoitosuunnitelmia.
Julkistaminen ja kiristys
Syksyllä 2020 hän alkoi kiristää sekä Vastaamoa että sen asiakkaita. Yli 30 000 suomalaisen yksityisiä tietoja varastettiin, ja noin 24 000 ihmistä teki rikosilmoituksen. Osa tiedoista julkaistiin verkossa, mikä aiheutti uhreille mittaamatonta kärsimystä.
Käräjäoikeuden ratkaisu
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi huhtikuussa 2024 Kivimäen syylliseksi ja tuomitsi hänet 6 vuoden ja 3 kuukauden vankeuteen. Oikeus piti näyttönä muun muassa hänen hallussaan ollutta salausavainta, IP-yhteyksiä ja palvelininfran yhteyksiä. Käräjäoikeus katsoi teon olevan Suomen rikoshistorian laajin yksityisyyden loukkaus.
Kiinniotto ja luovutus Suomeen
Lokakuussa 2022 Kivimäestä annettiin kansainvälinen etsintäkuulutus, ja hänet pidätettiin Ranskassa helmikuussa 2023. Luovutuksen jälkeen hän joutui vangittuna oikeudenkäyntiin, joka alkoi marraskuussa 2023 ja päättyi keväällä 2024.
Prosessin jatko hovioikeudessa
Kivimäki on valittanut tuomiosta. Helsingin hovioikeuden pääkäsittely alkaa 19. elokuuta 2025, ja siinä käsitellään sekä syyttäjän vaatimus rangaistuksen koventamisesta että puolustuksen vaatimus syytteen hylkäämisestä tai rangaistuksen alentamisesta.
Lisäksi häntä vastaan on nostettu erillinen syyte asiakirjaväärennöksestä liittyen erääseen oikeusprosessiin. Tämä asia käsitellään erillisenä kokonaisuutena.
Vaikutukset suomalaiselle yhteiskunnalle
Vastaamo-tietomurto on paljastanut suomalaisen tietosuojan haavoittuvuudet. Tapaus osoitti, kuinka kriittistä on turvata terveydenhuollon järjestelmät ja arkaluontoiset tiedot. Uhrien kärsimykset – ahdistus, mainehaitat ja pelko tietojen leviämisestä – ovat olleet ennennäkemättömiä.
Samalla tapaus on saanut aikaan laajaa keskustelua siitä, miten rikosoikeusjärjestelmän tulisi suhtautua nuorena aloitettuun kyberrikollisuuteen ja kuinka rangaistusten tulisi vastata teon vakavuutta.
Dokumenttisarja ja mediakiinnostus
Kivimäen tapaus on niin poikkeuksellinen, että se on saanut oman dokumenttisarjansa. HBO Max julkaisee syksyllä 2025 neliosaisen sarjan nimeltä Most Wanted: Teen Hacker, joka kuvaa hänen elämäänsä, rikosuraansa ja Vastaamo-tietomurron seurauksia. Sarjassa haastatellaan sekä uhreja että asiantuntijoita.
Miksi Julius Kivimäen tapaus on ainutlaatuinen?
- Uhrien määrä – kymmeniä tuhansia suomalaisia, mikä on poikkeuksellista kansainvälisestikin.
- Tietojen arkaluontoisuus – kyseessä oli terapia- ja potilastiedot, jotka koskettavat yksityisyyden ydintä.
- Tekijän julkisuus – Kivimäki oli jo teini-ikäisenä mediassa tunnettu hahmo.
- Oikeusprosessin mittakaava – tuhansia asianomistajia ja useita vuosia kestävä prosessi, joka jatkuu yhä.
Johtopäätös
Julius Kivimäki on nimi, joka tullaan muistamaan suomalaisessa rikoshistoriassa. Hänen tarinansa on varoitus siitä, miten kyberrikollisuus voi eskaloitua nuoruuden kokeiluista koko yhteiskuntaa ravistelevaksi tragediaksi. Vastaamon tietomurto on muistutus siitä, että digitaalinen turvallisuus ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta, vaan perusoikeus, jonka laiminlyönti voi romuttaa ihmisten elämän.
