Angelica Hannula on suomalainen nuori nainen, jonka nimi nousi julkisuuteen vuonna 2019 tapahtuneen Kempeleen henkirikoksen yhteydessä. Tapaus kosketti koko Suomea ja herätti laajaa keskustelua ihmissuhdeväkivallasta, mustasukkaisuudesta ja rikosoikeuden rajoista. Oulun käräjäoikeus ja myöhemmin hovioikeus tuomitsivat Hannulan taposta lähes kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Hänen tarinansa on traaginen esimerkki siitä, miten tunnekuohut ja ihmissuhdeongelmat voivat johtaa peruuttamattomiin seurauksiin.
Varhainen elämä ja tausta
Angelica Hannulasta tiedetään julkisesti vain vähän ennen vuotta 2019. Hän ei ollut tunnettu julkisuuden henkilö, vaan tavallinen nuori nainen Pohjois-Suomesta. Hän eli tavallista arkea, kunnes hänen elämänsä muuttui dramaattisesti tapahtumien seurauksena, jotka saivat alkunsa Kempeleessä. Tapauksen myötä hänen nimensä tuli koko Suomen tietoisuuteen, ja siitä muodostui yksi aikansa puhutuimmista oikeustapauksista.
Kempeleen henkirikos ja tapahtumien kulku
Traginen tapahtuma sattui 8. joulukuuta 2019 Kempeleessä yksityisasunnossa. Angelica Hannula meni aamuyöllä tuttavansa asuntoon, jossa alkoi keskustelu henkilökohtaisista asioista. Riidan taustalla oli kolmiodraama – molemmat naiset olivat olleet tekemisissä saman miehen kanssa. Tilanne kärjistyi nopeasti, ja sanaharkasta syntyi väkivaltainen yhteenotto kylpyhuoneessa. Oikeuden asiakirjojen mukaan Hannula löi uhriaan veitsellä ylävartaloon. Yksi isku oli kohtalokas ja johti uhrin kuolemaan, vaikka paikalla olleet yrittivät antaa ensiapua. Poliisin ja oikeuden mukaan Hannula ja uhri tunsivat toisensa ennestään, mikä tekee tapahtuneesta entistä traagisemman.
Motivi ja teon taustat
Oikeudessa käsiteltyjen tietojen mukaan teon taustalla oli mustasukkaisuus ja henkilökohtainen pettymys. Molemmat naiset olivat olleet tekemisissä saman miehen kanssa, ja tilanne oli johtanut pitkittyneeseen ristiriitaan. Asunnossa käydyssä keskustelussa puhuttiin viesteistä ja ihmissuhteista, ja riita eteni väkivallaksi tunnekuohun seurauksena. Puolustuksen mukaan Hannula ei ollut suunnitellut tekoa, vaan kyse oli hetkellisestä impulssista. Oikeus kuitenkin totesi, että teon luonne ja käytetty väline – teräase – osoittivat vakavaa väkivaltaa, eikä tapausta voitu pitää hätävarjeluna.
Käräjäoikeuden tuomio
Oulun käräjäoikeus käsitteli tapausta vuonna 2020. Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä oli tapon tunnusmerkistön täyttävä teko. Tuomiossa painotettiin, että isku oli voimakas ja osui vaaralliseen kohtaan, mikä osoitti teon olleen tahallinen tai vähintäänkin välinpitämätön seurauksista. Angelica Hannula tuomittiin 9 vuoden ja 2 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomioon sisältyi myös korvausvelvoitteita uhrin alaikäisille lapsille ja omaisille. Oikeus määräsi Hannulan maksamaan huomattavat kärsimyskorvaukset.
Hovioikeuden päätös ja rangaistuksen koventaminen
Hannula valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka kuitenkin piti käräjäoikeuden näkemyksen voimassa ja kovensi rangaistusta. Hovioikeus nosti tuomion pituuden 9 vuoteen ja 8 kuukauteen. Tuomio vahvisti sen, että tekoa ei voitu pitää lievempänä hätävarjeluna, vaan kyseessä oli selkeä tappo. Ratkaisu herätti keskustelua rangaistusten suhteellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta Suomessa. Monien mielestä tuomio oli ankara, mutta toisten mielestä se kuvasti teon vakavuutta ja uhrin omaisten kärsimystä.
Uhrin perhe ja suru
Tapaus kosketti syvästi uhrin läheisiä. Uhrilta jäi kaksi lasta, 17- ja 8-vuotiaat, joiden elämään tapahtunut jätti pysyvän jäljen. Oikeus määräsi Hannulan maksamaan lapsille ja muille omaisille korvauksia. Julkisessa keskustelussa korostettiin, että mikään tuomio tai rahallinen korvaus ei voi koskaan korvata menetettyä ihmishenkeä.
Angelica Hannula ja rikosoikeudellinen keskustelu Suomessa
Angelica Hannulan tapaus on jäänyt mieleen esimerkkinä siitä, kuinka ihmissuhdekonfliktit voivat johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin. Tapaus herätti monia yhteiskunnallisia kysymyksiä: miten mustasukkaisuus ja tunne-elämän kriisit voivat johtaa väkivaltaan, pitäisikö nuorten aikuisten mielenterveyteen ja tunteiden hallintaan panostaa enemmän, ja onko Suomen rangaistusjärjestelmä riittävän oikeudenmukainen ja ennaltaehkäisevä. Tapaus toi esille sen, että rikos ei synny tyhjästä, vaan usein taustalla on pitkä ketju tapahtumia, ihmissuhdeongelmia ja käsittelemättömiä tunteita.
Elämä tuomion jälkeen
Julkisten tietojen mukaan Angelica Hannula suorittaa edelleen vankeusrangaistustaan. Suomen vankilajärjestelmässä on mahdollista hakea ehdonalaista vapautumista, mutta täsmällisiä päivämääriä ei ole julkistettu. Suomessa vankilatuomion tavoitteena on rangaistuksen ohella kuntouttaminen, ja vangeille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua ja valmistautua yhteiskuntaan palaamiseen.
Yhteenveto
Angelica Hannulan tapaus on yksi Suomen tunnetuimmista ihmissuhderikoksista 2010-luvun lopulta. Hän tuomittiin taposta, joka tapahtui tunnekuohun ja mustasukkaisuuden seurauksena Kempeleessä vuonna 2019. Tapaus on jättänyt jälkensä suomalaiseen rikoshistoriaan ja nostanut esiin tärkeitä keskusteluja väkivallan ennaltaehkäisystä ja henkisen tuen merkityksestä. Vaikka tapahtunut on peruuttamaton tragedia, se toimii muistutuksena siitä, kuinka tärkeää on puuttua ajoissa ihmissuhdeongelmiin ja hakea apua ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä.
