Vuonna 2018 Suomea järkytti rikos, joka sai nopeasti nimekseen Joutsan paloittelumurha. Tapauksen keskiössä oli Mirko Michael Forsström, joka tuomittiin myöhemmin elinkautiseen vankeuteen teon erityisen raakuuden ja julmuuden vuoksi. Oikeusprosessissa nousivat esiin poikkeukselliset yksityiskohdat, hovioikeuden vahvistama tuomio sekä kysymykset siitä, mitä elinkautinen merkitsee suomalaisessa rikosoikeusjärjestelmässä.
Tässä artikkelissa kokoamme yhteen tapahtumien kulun, oikeudenkäynnit ja niiden merkityksen. Samalla avaamme sitä, miksi tapaus herätti valtavasti huomiota ja millaisena se jää rikoshistoriaan.
Taustaa ja tapahtumien kulku
Lokakuussa 2018 Leivonmäellä Joutsassa tapahtui henkirikos, jonka seuraukset tulivat ilmi muutamaa päivää myöhemmin. Uhrin jäännökset löydettiin Pertunmaan Kuortin ABC:n läheisyydestä. Löytöpaikka teki tapauksesta erityisen järkyttävän, sillä kyse oli julkisesta ja tunnetusta liikenneasemasta.
Tutkinnassa ilmeni, että rikoksen taustalla oli illanvietto, johon liittyi päihteiden käyttö sekä riitaiseksi äitynyt shakkipeli. Riita johti väkivaltaan, joka käräjäoikeuden mukaan täytti murhan tunnusmerkistön sen raakuuden vuoksi. Uhrin kuoleman jälkeen Forsström paloitteli ruumiin ja kuljetti sen pois asunnosta, mikä toi tuomioon myös syytteen hautarauhan rikkomisesta.
Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi tuomionsa 8. elokuuta 2019. Oikeus katsoi Forsströmin syyllistyneen murhaan ja hautarauhan rikkomiseen ja määräsi hänet elinkautiseen vankeuteen.
Perusteluissa todettiin, että teko oli kokonaisuutena arvioiden erityisen raaka ja julma. Oikeus korosti, että väkivallan määrä oli täysin suhteeton tilanteeseen nähden ja että teko muistutti ”teloitustyyppistä” henkirikosta. Mielentilatutkimus osoitti Forsströmin olleen syyntakeinen, eli hän ymmärsi tekonsa luonteen ja seuraukset.
Hovioikeuden ratkaisu
Tuomio vietiin myöhemmin Vaasan hovioikeuden käsittelyyn. Maaliskuussa 2020 hovioikeus piti käräjäoikeuden antaman tuomion voimassa. Oikeus katsoi, että rikoksen taustalla esitetty hätävarjeluväite ei ollut uskottava, sillä käytetty väkivalta oli täysin ylimitoitettua.
Näin ollen Forsström sai elinkautisen rangaistuksensa pysyvästi voimaan jääneellä päätöksellä. Tapaus sulkeutui oikeudellisesti, vaikka se jatkoi keskustelua elinkautisen luonteesta ja rikosoikeudellisen järjestelmän toiminnasta Suomessa.
Kuka on Mirko Forsström?
Forsström on syntynyt vuonna 1994, ja hänen nimensä nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen vasta rikoksen seurauksena. Julkisista lähteistä on saatavilla vain niukasti tietoa hänen aiemmasta elämästään. Oikeudenkäynnissä painopiste olikin tapahtumien kulussa ja siinä, miten rikoksen tekohetki arvioitiin suhteessa syyllisyyteen ja rangaistukseen.
Henkilökohtaisesta taustasta, kuten perhe- tai työelämästä, ei ole luotettavia yksityiskohtia julkaistu. Siksi hänen tarinansa tunnetaan lähes yksinomaan rikostapauksen kautta.
Miksi tapaus puhutti Suomessa?
Joutsan paloittelumurha nousi otsikoihin monesta syystä:
- Rikoksen raakuus – teko katsottiin poikkeuksellisen väkivaltaiseksi ja julmaksi.
- Ruumis löydettiin julkiselta paikalta – Pertunmaan Kuortin ABC on vilkas liikenneasema, jonka yhteyteen liittyi järkyttävä löytö.
- Taustalla shakkipeli – rikoksen yhteys näennäisesti harmittomaan lautapeliin teki tapahtumasta entistä erikoisemman ja puhuttelevan.
Nämä tekijät yhdessä tekivät tapauksesta yhden 2010-luvun kohutuimmista henkirikoksista Suomessa.
Mitä elinkautinen Suomessa tarkoittaa?
Suomessa elinkautinen on määräämätön vankeusrangaistus. Se ei sisällä ennalta määrättyä päättymispäivää. Käytännössä se tarkoittaa, että vangin vapauttamista harkitaan aikaisintaan 12 vuoden kuluttua rangaistuksen alkamisesta. Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, vapauttamista voidaan harkita jo 10 vuoden jälkeen.
Päätöksen vapauttamisesta tekee Helsingin hovioikeus, joka arvioi vankeuden kulun, vangin käytöksen ja Rikosseuraamuslaitoksen lausunnot. Vapauttaminen ei siis ole automaattinen, vaan aina harkinnanvarainen.
Forsströmin tapauksessa tämä tarkoittaa, että hän voi hakea vapauttamista aikaisintaan 12 vuoden kuluttua tuomion alkamisesta, mutta päätös riippuu hovioikeuden kokonaisharkinnasta.
Yhteenveto
Mirko Michael Forsström tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vuoden 2018 Joutsan paloittelumurhasta. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden ratkaisut perustuivat teon poikkeukselliseen raakuuteen ja sen kokonaisarvioon. Tapaus muistetaan paitsi sen synkistä yksityiskohdista, myös siitä, miten se nosti keskustelua elinkautisen vankeuden luonteesta Suomessa.
Joutsan paloittelumurha on jäänyt osaksi rikoshistoriaa esimerkkinä rikoksesta, joka järkytti koko maata ja johti ankarimpaan mahdolliseen seuraamukseen Suomen rikoslaissa.
